Ohayo gozaimasu!

Päivitysväli pitenee ja jutut paranee (kai). Eilen oli sitten se pakollinen tapaamiskäynti professorin luona Cyber Science Centerin laboratoriosssa. Kyllä, nimi kuulostaa hienolta, mutta paikka oli varsin kaukana, Aobayaman aivan perimmäisessä nurkassa. Pamahdin laboratorion nurkille paikalle jo hyvissä ajoin 1,5 tuntia aikaisemmin kuin tapaaminen olisi ollut, mikä näin jälkeenpäin ajateltuna ei välttämättä ollut hyvä peliliike.

Ystävällinen obaa-san johdatteli minut Cyber Science Centerin ala-aulasta Prof. Sonen toimistolle, jossa sitten vihdoin näin oman professorin ja muut labran opiskelijat. Ensijärkytys oli melkoinen kun kukaan ei puhunut englantia. Lyhyehkön tapaamisen jälkeen sain tietää että meillä olisi vielä samana päivänä jokin seminaari ( en ihan ottanut selvää japaninkielisen tutorin selityksestä japaniksi). Koska olin tullut niin ajoissa niin heidän mielestää se olisi hyvä käyttää erilaisten lippusten ja lappusten täyttämiseen. Jälleen kerran oli harvinaisen tyhmä olo kun ei tiennyt mitä ihmeen paperia sitä täyttää ja mitä varten.

Viimein paperilappujen täyttämisen jälkeen  (noin 1,5 tunnin homma), lähdin seminaariin jossa labran väki esittäytyi toisilleen ( watashi wa blaa blaa jne. settejä) jonka jälkeen meille esitettiin pdf-kalvosulkeisina (japaniksi) ilmeisesti labran säännöt ja heti perään kaksi vanhempaa opiskelijaa esittelivät jotain omaa tutkimustaan (myös japaniksi) kalvosulkeisilla.

Seminaarin anti jäi hyvin lyhyeksi yllättävän korkean kielimuurin vuoksi, mutta seminaarin jälkeen pääsin tutustumaan vanhempiin opiskelijoihin (jotka pitivät esitelmiä) ja yllätyksekseni he puhuivat varsin hyvää englantia. Siinähän se loppupäivä sitten menikin jutustellen englanniksi Suomesta ja siitä minkälaiset odotukset heillä on vaihto-opiskelijoista.

Kuulemma muutama vuosi aikaisemmin samassa laboratoriossa on ollut toinen suomalainen vaihto-opiskelija, joka teki jotain tutkimusta äänen ja matlab-koodin kanssa...