Dun dun duu...
Japanintestin tulokset, jotka määrittävät kuinka korkealta tasolta meidän täytyy aloittaa japaninkielen opiskelu saapuivat. Yllätys yllätys, tervetuloa beginners classeille. Reveru ichi, opetellaan hiraganoja ja katakanoja ja muuta niin perus settiä.. Noh, ainakin tulee olemaan helppoa jos ei muuta, mutta jotenkin sitä odotti kahden vuoden japanin opintojen jälkeen menevän edes hieman paremmin ja pääsevän opiskelemaan reveru (level) kakkoselle.
tiistai 8. huhtikuuta 2008
Ohayo gozaimasu!
Päivitysväli pitenee ja jutut paranee (kai). Eilen oli sitten se pakollinen tapaamiskäynti professorin luona Cyber Science Centerin laboratoriosssa. Kyllä, nimi kuulostaa hienolta, mutta paikka oli varsin kaukana, Aobayaman aivan perimmäisessä nurkassa. Pamahdin laboratorion nurkille paikalle jo hyvissä ajoin 1,5 tuntia aikaisemmin kuin tapaaminen olisi ollut, mikä näin jälkeenpäin ajateltuna ei välttämättä ollut hyvä peliliike.
Ystävällinen obaa-san johdatteli minut Cyber Science Centerin ala-aulasta Prof. Sonen toimistolle, jossa sitten vihdoin näin oman professorin ja muut labran opiskelijat. Ensijärkytys oli melkoinen kun kukaan ei puhunut englantia. Lyhyehkön tapaamisen jälkeen sain tietää että meillä olisi vielä samana päivänä jokin seminaari ( en ihan ottanut selvää japaninkielisen tutorin selityksestä japaniksi). Koska olin tullut niin ajoissa niin heidän mielestää se olisi hyvä käyttää erilaisten lippusten ja lappusten täyttämiseen. Jälleen kerran oli harvinaisen tyhmä olo kun ei tiennyt mitä ihmeen paperia sitä täyttää ja mitä varten.
Viimein paperilappujen täyttämisen jälkeen (noin 1,5 tunnin homma), lähdin seminaariin jossa labran väki esittäytyi toisilleen ( watashi wa blaa blaa jne. settejä) jonka jälkeen meille esitettiin pdf-kalvosulkeisina (japaniksi) ilmeisesti labran säännöt ja heti perään kaksi vanhempaa opiskelijaa esittelivät jotain omaa tutkimustaan (myös japaniksi) kalvosulkeisilla.
Seminaarin anti jäi hyvin lyhyeksi yllättävän korkean kielimuurin vuoksi, mutta seminaarin jälkeen pääsin tutustumaan vanhempiin opiskelijoihin (jotka pitivät esitelmiä) ja yllätyksekseni he puhuivat varsin hyvää englantia. Siinähän se loppupäivä sitten menikin jutustellen englanniksi Suomesta ja siitä minkälaiset odotukset heillä on vaihto-opiskelijoista.
Kuulemma muutama vuosi aikaisemmin samassa laboratoriossa on ollut toinen suomalainen vaihto-opiskelija, joka teki jotain tutkimusta äänen ja matlab-koodin kanssa...
Päivitysväli pitenee ja jutut paranee (kai). Eilen oli sitten se pakollinen tapaamiskäynti professorin luona Cyber Science Centerin laboratoriosssa. Kyllä, nimi kuulostaa hienolta, mutta paikka oli varsin kaukana, Aobayaman aivan perimmäisessä nurkassa. Pamahdin laboratorion nurkille paikalle jo hyvissä ajoin 1,5 tuntia aikaisemmin kuin tapaaminen olisi ollut, mikä näin jälkeenpäin ajateltuna ei välttämättä ollut hyvä peliliike.
Ystävällinen obaa-san johdatteli minut Cyber Science Centerin ala-aulasta Prof. Sonen toimistolle, jossa sitten vihdoin näin oman professorin ja muut labran opiskelijat. Ensijärkytys oli melkoinen kun kukaan ei puhunut englantia. Lyhyehkön tapaamisen jälkeen sain tietää että meillä olisi vielä samana päivänä jokin seminaari ( en ihan ottanut selvää japaninkielisen tutorin selityksestä japaniksi). Koska olin tullut niin ajoissa niin heidän mielestää se olisi hyvä käyttää erilaisten lippusten ja lappusten täyttämiseen. Jälleen kerran oli harvinaisen tyhmä olo kun ei tiennyt mitä ihmeen paperia sitä täyttää ja mitä varten.
Viimein paperilappujen täyttämisen jälkeen (noin 1,5 tunnin homma), lähdin seminaariin jossa labran väki esittäytyi toisilleen ( watashi wa blaa blaa jne. settejä) jonka jälkeen meille esitettiin pdf-kalvosulkeisina (japaniksi) ilmeisesti labran säännöt ja heti perään kaksi vanhempaa opiskelijaa esittelivät jotain omaa tutkimustaan (myös japaniksi) kalvosulkeisilla.
Seminaarin anti jäi hyvin lyhyeksi yllättävän korkean kielimuurin vuoksi, mutta seminaarin jälkeen pääsin tutustumaan vanhempiin opiskelijoihin (jotka pitivät esitelmiä) ja yllätyksekseni he puhuivat varsin hyvää englantia. Siinähän se loppupäivä sitten menikin jutustellen englanniksi Suomesta ja siitä minkälaiset odotukset heillä on vaihto-opiskelijoista.
Kuulemma muutama vuosi aikaisemmin samassa laboratoriossa on ollut toinen suomalainen vaihto-opiskelija, joka teki jotain tutkimusta äänen ja matlab-koodin kanssa...
perjantai 4. huhtikuuta 2008
Sendai
Yosh! Sendaihin on saavuttu. Paljon on tapahtunu viimeisten kolmen päivän aikana, kuten pankkitilin avaaminen kahteen pankkiin, puhelimen ostaminen ja internetin tilaaminen kämpille (joka viimein tänään saapui). Jesse ja Jukka saavat netin todennäköisesti vasta ensi viikolla tai myöhemmin. Pitänee kirjotella enemmän raporttia viikon tapahtumista viikonloppuna.
Joka ilta on kuitenkin mennyt ihan mukavissa merkeissä, joko juoden biirua kaupungissa tai kuten tänään juoden sakea ja salmiakkikossua vaihto-opiskelijoiden kanssa omalla huoneistolla. Yllättävää kyllä että japanilaisista opiskelijoista osa piti salmiakkikossusta, ainakin sen jälkeen kun sanoin että se käy myös flunssalääkkeenä :)
Jukka ja Jesse ovat molemmat flunssan kourissa, tai ovat olleet jo hyvän tovin. Pikaisia paranemisia heille, itse olen vielä välttynyt flunssaviruksen saannilta (kaiketi kiitos saken). Kello lyö jo täällä yli puolen yön kohta joten oyasuminasai eli hyvää yötä.
Joka ilta on kuitenkin mennyt ihan mukavissa merkeissä, joko juoden biirua kaupungissa tai kuten tänään juoden sakea ja salmiakkikossua vaihto-opiskelijoiden kanssa omalla huoneistolla. Yllättävää kyllä että japanilaisista opiskelijoista osa piti salmiakkikossusta, ainakin sen jälkeen kun sanoin että se käy myös flunssalääkkeenä :)
Jukka ja Jesse ovat molemmat flunssan kourissa, tai ovat olleet jo hyvän tovin. Pikaisia paranemisia heille, itse olen vielä välttynyt flunssaviruksen saannilta (kaiketi kiitos saken). Kello lyö jo täällä yli puolen yön kohta joten oyasuminasai eli hyvää yötä.
Tilaa:
Kommentit (Atom)